perjantai 18. heinäkuuta 2014

Ajatuksia asiakaspalvelusta

Olen vähän miettinyt tätä Suomen palvelukulttuurista noussutta keskustelua. Alunperin aihe oli Hesarin mielipidepalstan tekstistä lähtenyt juttu, ja Iltasanomien jutussa löytyy koottuna tympääntyneiden asiakkaiden mielipiteitä palveluasenteista ja kahvilakulttuurista. Kylmää kahvia, käytöstapojen puuttumista, myyjän pikkumaisuutta ja tiuskimista..

Näistä muistui mieleen ne hetket, kun tiesin oman aikani olevan täynnä asiakaspalvelua. Jota tein siis opintojen aikaan kesätöinä kaupassa ja kahviloissa. Oli aika siirtyä muualle, kun mielessä manasin ja tiuskin seuraavaa asiakasta.

Itseltä puuttui ammattiylpeys. Siihen työhön. Jokaisella on omansa. Tehdä juuri se oma työ ammattitaidolla. Mitä tahansa se onkaan. Ylpeänä ammattitaidostaan. Ammattiylpeys. Ja kaikkia ammatteja tässä maailmassa tarvitaan.

Asiakkaallakin on vastuunsa. Koetapa tätä dialogia yli 7h päivässä: "Hei!" "Kahvi." "Hei!" "Muovipussi." Juuri tämä mielessä, varsinkin ruokakaupassa, yritän muodostaa dialogia ja katsekontaktia. Ja taas toisaalta, perheiden loma-aikoina negatiivinen asiakaspalaute ryöppyää, kun lomalla kaiken pitää sujua hyvin. Kun lapset riekkuu väsyä tai sokeririippuvuutta kahvilajonossa, se on helppo kaataa Korkeasaaren kesätyöntekijän niskaan. I know, been there. Äitinä myös.

Soittelin tässä viikko takaperin mansikkalaatikon hintoja lähitiloilta, ja luulisi, että nyt olisi aika panostaa asiakkaisiin. Tai vastata ystävällisesti kun kerran numero on lehti-ilmoitukseen laitettu. Näin niin kuin kuvittelisin, että nämä oli ne muutamat viikot kun isännälle rahaa kilisee. Vastaukset oli ihan ala-arvoisia, yksisanaisia. Puhelun jälkeen kutistuin pienen pienen pieneksi. Enkä uskaltanut lähteä sieltä ostamaan.

Kuvittelepa joku eurooppalainen suurkaupunki kahviloineen. Ei ne tarjoilijamiehet valkoisissa kauluspaidoissakaan aina mielistele turistitytöille, joskus nekin vaan paukauttaa espressot ja lattet pöytään sanomatta mitään. Ja sitten me ajatellaan, että oih ja voih ja lääh lääh tuota italialaista temperamenttia.


2 kommenttia:

  1. Mua kiinnostaisi oletko samaa mieltä seuraavan ajatuksen kanssa:

    "Jos saat asiakkaana huonoa palvelua, se johtuu useimmiten siitä, että kyseinen yritys/myyjä ei tarvitse sinua tai rahojasi".

    Olen itse tullut kyseiseen johtopäätökseen. Sillä olen selittänyt sen, että kaupunkimme kirjakaupassa myyjäpariskunta ei tervehdi millään tavalla, eikä kiirehdi ottamaan edes maksua vastaan kun odotan jo tiskillä myyjän lajitellessa uutuuksia. Koska itse arvostan asiakaspalvelua, en käy enää tuossa kirjakaupassa, sillä saan paremman mielen vaikka netistä tilaamalla. Koen että yrittäjä ei selvästi tarvitse minua, ja silloin kumpikin osapuoli osoittaa oman kantansa.

    -Nupsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Juuri samaa mieltä olen. Ulkoilutan lompakkoani mielelläni juuri siellä missä koen olevani tervetullut ja rahani halutaan. Ja hyvä palvelu houkuttaa ja pitää asiakaskunnan.

      Kaikille asiakaspalvelu ei myöskään sovi ja se on sääli bisnekselle :D :D

      Poista

Kiitos kommentistasi!