perjantai 6. syyskuuta 2013

Viherpeukalo ilmoittautuu.

Lähes helteisen syyskuisen perjantain ja epäonnistuneen siivouspäivän (vauvakaan ei millään siedä imuria tänään) kunniaksi hoidin tänään sisäkukkia. Olen nyt kolmen lapsen äitinä siinä iässä ja statuksessa, että kotona pitää olla viherkasveja. Sisäkukkani eivät jostain syystä tähän mennessä ole olleet monivuotisia (onks muilla vai?), mutta yritän taas.

Erään kerran Ikeassa näin ihmisryntäyksen, minä tietysti heti mukana, sillä esille työnnettiin lava, jossa oli parhaat päivänsä nähneitä orkideoja hintaan 2 euroa. Onnistuin kahmimaan (kyllä, kärryn ympärillä oli hysteria) itselleni kaksi lilaa orkideaa. Toinen kärsi kai liikakastelusta tai jostain muusta, kuoli ja kuopattiin jo, mutta toisen kukat ovat vielä upeana monen kuukauden jälkeen:



Vauvan synnyttyä vuoden vaihteessa saimme lahjaksi valkoisen orkidean, joka hellästä hoivastani huolimatta tiputti kaikki kukkansa, eikä ole osoittenut merkkejä uudesta kukinnasta. Nyt olen kuitenkin huomannut uuden lehden kasvavan! Jännityksellä jään odottamaan mihin viherpeukalous johtaakaan, nämä kuvat vertailukohdaksi alkutilanteelle. Josko se kukkisi vielä?



Sain kokeneelta orkidea-ihmiseltä neuvoksi kerran viikossa tehtäväksi upotuksen veteen ja orkidealannoitteeseen, ympäri vuoden kasvukausista välittämättä. Kokeillaan. 



Siskoni viheriöivää kotia ihasteltuani astelin heinäkuussa sisäkukkaostoksille Stockmannille. Ei ollut sisäkukka-sesonki, mutta palvelua sai. Pyysin myyjältä viherkasveja, joille riittää n. kerran viikkoon kastelu. Niitä ei kuulemma ole? Mukaan lähtivät nämä:


Nimi viittaa peikonkorvaan, en muista nimeä enkä tähän hetkeen googletakaan. Kukka kuitenkin pukkaa uutta lehteä herkeämättä, vaikka kastelu on vain kerran viikossa.


Tämä kasvi sai amppelipaikan ikkunan edestä tietokonepöydän päältä. Tämänkin nimi hukassa?


Varsinainen ylpeyteni aihe on wc:n muovikukat, varmasti monivuotiset ;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!