Villasukat ja peiton alle, siinä tälle ilmalle tekemistä. Ajatukset pyörivät kehää, kuinka saan järjestettyä kolmen lapsen menot, kodin ja keikkatyöt yksiin. En mitenkään. Sitten tuo ilma, tuuli, sade ja luihin asettunut vilu. Tyhjyyteen tuijottaminen oli päivän sana. Mikään ei huvittanut eikä innostanut. Miehellä sitä vastoin oli vitamiinit kohdallaan, lähti pihalamppuja vaihtamaan ja vei lapsetkin ulos. Etsivät kuulemma aarteita Papalta lainatulla metallinpaljastimella. Itse sain loikoilla viltin alla, mutta sen kerran kun tv oli vain minun, kaukosäädin piiputti uusia pattereita. Ei pakolla. Pasianssi puhelimessa auttoi.
 |
| Puukuorma saapui viikonloppuna, alkaa olla takkalämmön aika. |
Liikuntahaaste kummitteli mielessä, vaikka sille haistattelinkin. Ei jaksa, ei pysty, ei halua, ei kiinnosta. Suihku, lämpö, yöpuku, jätti-iltapala, peitto ja uni.
Pakko. Pinnistin ja sain sisäkengät jalkaan ja aloitin. Neiti 8,5v liittyi seuraan hyppimään ja Jillianin 30 day shred level 1 oli hetkessä tehty. 27 minuuttia ja ihana olo <3 Lisää tätä. Selviäisikö tästä syksystä liikunnan voimalla? Muistaisinko tämän huomennakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!